Viitasaari, Laukaa, Petäjävesi ja Hankasalmi eivät lannistuneet vesihuollon kiristyneistä haasteista ja niukoista resursseista. Ne päättivät lähteä edelläkävijöinä kehittämään vesihuoltoaan yli kuntarajojen.

Yhteistyö suomalaisen vesilaitosoperaattori Pisaran kanssa tuo vesilaitoksille lisää resursseja, joilla vastata säädösympäristön kiristyneisiin vaateisiin ja asiakkaiden odotuksiin. Koska vesihuolto on rahoitettava kokonaan asiakasmaksuilla, tehokkuutta on kehitettävä. Samanaikaisesti toimitusvarmuuden ja palvelutason on noustava.

Suomessa on yli 1500 vesilaitosta, joiden koko ja voimavarat vaihtelevat suuresti. Vesilaitoskentän rakennemuutosta tarvitaan kipeästi, painotti hiljattain julkaistu Vesihuollon suuntaviivat 2020 -asiantuntijaselvitys. Yhtenä sen johtavista asiantuntijoista toimi maa- ja metsätalousministeriön vesihallintojohtaja Kai Kaatra, jonka mukaan suomalaisten vedensaanti olisi varmempaa ja edullisempaa, jos laitoksia olisi merkittävästi vähemmän. Pienet ja keskisuuret vesilaitokset joutuvatkin lähivuosina etsimään uusia tapoja selvitä tehtävistään.

Yksi alan suurimmista haasteista liittyy vesiverkkojen ja -laitosten investointitarpeisiin: ensi vuosikymmenellä vesihuollossa tehtävät verkostoinvestoinnit tulevat kaksinkertaistumaan. Vesioperaattori Pisara jakaa vesilaitosten huolet ja on kehittänyt uudet yhteistyömallit maamme vesilaitosten yhteistyölle. Ilman uudenlaisia ratkaisuja ja digitaalisia palveluita edessä saattaa olla paine nostaa veden hintaa.

Kuntien välistä yhteistyötä on vesihuollossa totuttu tekemään esimerkiksi vedenhankinnassa ja yleensä putkiyhteydellä toisiinsa yhdistettyjen naapurivesilaitosten kesken. Pisarassa uutta on vesihuolto-osaamisen tarjoaminen digitaalista tekniikkaa ja tietojärjestelmiä hyödyntämällä. Tärkeässä roolissa Pisarassa ovat kumppaneina olevien vesilaitospaikkakuntien paikalliset osaajat ja alihankkijat. Vastaavasti vesiverkkojen ja laitosten ympärivuorokautista valvontaa, tiedotusta ja asiakaspalvelua voidaan helpottaa keskittämällä osa tekemisestä. 

Vesihuoltoa omistajakunnissaan hoitavat osakeyhtiöt, Wiitaseudun Energia Oy ja Laukaan Vesihuolto Oy, sekä Hankasalmen ja Petäjäveden kunnat tutkivat ennakkoluulottomasti, miten ammattimaisen vesioperaattorin yhteistoimintamallit toimivat, kun etäoperointia kehitetään ilman fyysistä putkiyhteyttä mutta paikallista työtä ja yrittäjyyttä hyödyntäen. Kehitystyön lähtökohtana toimivat maan viidenneksi suurimmassa vesilaitoksessa käytettävät mallit.

Pisara-yhteistyö tähtää vesihuollon varmuuden kasvattamiseen ja riskien alentamiseen. Käytännössä tämä tulee näkymään esimerkiksi huoltovarmuuden ja kriisitilanteiden hallinnan sekä laadun ja kustannustehokkuuden parantumisena.

– Kunnat haluavat varmasti tulevaisuudessa yhä tarkemmin olla reaaliaikaisesti selvillä vesiverkostonsa tilasta ja tulevista investointitarpeista sekä omaisuuden antamasta tuottomahdollisuudesta. Tässä voimme auttaa Pisaran organisoimilla valmiilla toimintamalleilla ja digitaalisilla teknologialla, joita edelläkävijöiden kanssa pääsemme kehittämään, sanoo verkkojohtaja Kari Kautto Pisarasta.


Lisätiedot:

Pisara-vesioperaattori, verkkojohtaja Kari Kautto, p. 040 553 2192, www.pisara.com
Hankasalmen kunta, kunnanjohtaja Matti Mäkinen, p. 014 267 1210
Laukaan Vesihuolto Oy, toimitusjohtaja Janne Laiho, p 050 347 5247
Petäjäveden kunta, tekninen johtaja Janne Koskenkorva, p. 040 660 1437
Wiitaseudun Energia Oy, toimitusjohtaja Pertti Sipola, p. 050 317 1813

Pisara® auttaa kuntia varmistamaan, että niiden vesihuolto toimii huomenna paremmin kuin tänään. Pisara valjastaa korkean teknologian ja suomalaisen vesiosaamisen uudenlaiseksi palveluksi. Pisaran yhteistyömallien avulla kuntien vesihuoltoa voidaan vahvistaa ulkopuolisilla asiantuntijoilla, ratkaisuilla ja liiketoimintamalleilla. Pisara ylläpitää ja kehittää vesihuoltoa sekä teknisenä järjestelmänä että arvokkaana omaisuutena.