Millainen on kesä energiayhtiössä, joka on keskellä suurta muutosta? Miikan kesä Alvalla tarjosi näköalapaikan energiantuotannon murrokseen, vastuullisuuteen ja turvallisuuteen, sekä mahdollisuuden pohtia, miksi energia-ala muuttuu juuri nyt niin vauhdikkaasti.
Moikka, olen Miika ja työskentelin kesän Alvan toiminta-, ympäristö- ja turvallisuustiimissä. Kauppatieteitä opiskellessani minua on alkanut kiinnostamaan yritysvastuu: minkälaisia vaikutuksia yrityksellä on ympäristöön, työntekijöihin, asiakkaisiin, urakoitsijoihin, verotuloihin jne. Kesätöitä etsiessä yritin pitää tämän takaraivossa, mutta töiden löytäminen ei ollutkaan kovin helppoa. Juuri kun olin päättänyt kerätä kesän kuusenkerkkiä ja myydä ne torilla, sain haastattelukutsun Alvalle. Tiimiin, missä varmasti pääsisin tutustumaan näihin aiheisiin. Ja ilokseni minut valittiin tähän tehtävään!
Kesätyöt osuivat minulle hyvään väliin, sillä pääsin seuraamaan erittäin läheltä Alvalla tapahtuvia muutoksia. Asiakkaiden ja säätelijöiden lisääntynyt kiinnostus energiayhtiön ympäristövaikutuksia kohtaan näkyi konkreettisesti kesän arjessa. Alva vihki käyttöönsä mm. uuden kaukolämpöakun, joka lämmittää ja varastoi kaukolämpövettä sähköllä tuotetun energian avulla. Tällöin vesi voidaan lämmittää fossiilittomalla energialla.
Toinen historiallinen hetki oli, kun Alva pysäytti molemmat voimalaitoksensa kesän ajaksi ja alkoi tuottaa kaupungin tarvitseman lämmön ilman polttamista. Lämpöä tuotetaan nyt koko kesä polttamattomasti lämpöpumppulaitoksella, kaukolämpöakulla ja sähkökattiloilla.
Tapahtuneet muutokset pohdituttivat minua kesän aikana, miksi kaikki tämä tapahtuu juuri nyt?
Ilmastopolitiikka, kuten turpeen alasajo. Yhteiskunnan sähköistyminen ja sitä mukaa nouseva sähkön kulutus. Tekoäly ja massiiviset Suomeen tulevat datakeskukset. Geopoliittiset muutokset, kuten Lähi-Idän konflikti, joka esti öljyn virtaamista länsimaihin. Tuumin näiden asioiden vähintään olevan muutoksien takana.
Ilmastopolitiikka puhalsi myös tehtäviä minun työpöydälleni, kun osallistuin mm. hiilijalanjälkilaskentaan. Alvalla käynnistyi kesän aikana projekti, jossa hiilijalanjälkilaskenta vaihdetaan kansainväliseen GHG-protokollaan ja epäsuorien Scope 3 -päästöjen eli arvoketjusta muodostuvien päästöjen laskentaa laajennetaan. Itse pääsin perehtymään näiden Scope 3 -päästöjen laskentaan ja sain tehtäväkseni sekä kerätä, että jäsennellä tietoa. Tehtävä sopi hyvin minulle, sillä sain sopivasti vastuuta ja pääsin perehtymään aiheeseen.
Turvallisuutta ja perehtymistä energiantuotantoon
Turvallisuus oli myös teema, joka nousi esiin kesätöiden aikana. Alvalla työskentelee reilu pari sataa omaa työntekijää, minkä lisäksi Alva työllistää vuosittain suuren määrän urakoitsijoita. Tärkeää on, että jokainen pääsee työpäivän jälkeen turvallisesti kotiin, ja sen eteen tehdään jatkuvasti töitä. Kesän aikana tutustuin siihen, millaisia tapaturmia energiayhtiöissä, kuten Alvalla, voi sattua ja miten niitä ehkäistään. Osallistuin myös turvallisuusmateriaalien kehittämiseen ja niiden viemiseen entistä käytännönläheisempään suuntaan. Esimerkiksi turvatuokioiden tarkoituksena on herättää keskustelua turvallisuudesta tiimeissä ja ylläpitää turvallista toimintakulttuuria.
Opin kesän aikana aivan älyttömästi energiateollisuudesta. Kesätöitä hakiessa tiesin sähkön tulevan pistorasiasta ja siinä se. Ennen haastattelua googlasin, miten voimalaitos toimii, etten vaikuttaisi ihan urpolta. Kesätöiden alkaessa tajusin kuitenkin nopeasti, ettei kukaan ollut olettanut minun olevan asiantuntija. Minut otettiin hyvin vastaan ja annettiin aikaa perehtyä. Meille tarjottiin kattavat materiaalit mistä opiskella, sekä pidettiin tutustumiskierroksia energiantuotannon kohteisiin. Erityisesti mieleen jäi Keljonlahden voimalaitoksen esittelykierros, jossa turvallisuuspäällikkö Samuli yritti vääntää minulle rautalangasta voimalaitoksen toimintaa. Kiitos Samulille kärsivällisyydestä.
Yksi asia, jota haluan jopa hieman ylistää Alvassa, oli mahdollisuus päästä tekemään juuri minulle sopivia ja kiinnostavia työtehtäviä. Kesän alussa ajattelin, että kesätyöntekijänä tehtäviini kuuluu luonnollisesti paljon arjen juoksevia ja muiden työpöydälle kertyneitä tehtäviä. Niitäkin tein, mutta pääsin myös mukaan ajankohtaisiin projekteihin ja viemään eteenpäin uusia asioita itsenäisesti. Kun kerroin olleeni kiinnostunut vastuullisuusviestinnästä, ei aikaakaan, kun pääsin tekemään töitä vastuullisuuspäällikkö Merjan oppipoikana.
Niin millainen kesä siis Alvalla oikein oli?
Yritän olla vastaamatta tähän kliseillä, kuten opettavainen tai itseni näköinen, vaikka ne pitävätkin täysin paikkaansa. Sanoisin ajatuksia herättävä; päivät menivät pääasiassa toimistolla päätteen ääressä istuen ja pohdiskellen. Välillä oli kiireisempää ja piti miettiä, mitkä tehtävät ovat tärkeitä, ja mitkä taas voin siirtää myöhemmälle. Sitten heinäkuussa, kun sielun ristiä ei ollut missään ja sähköposteista sain aina saman automaattivastauksen ”Hei, olen lomalla ja palaan x takaisin töihin.”, työtahti myös omalta osaltani hieman rauhoittui.
Koulua minulla on vielä muutama vuosi jäljellä ja yritän kuumeisesti miettiä, minkälaisiin tehtäviin haluan valmistuttua työllistyä. Nyt kesän jälkeen osaan ainakin nimetä kourallisen enemmän ammattinimikkeitä ja mitä tehtäviä energiateollisuudesta löytyy. Tämä oli ensimmäinen toimistotyöni, ja sen ansiosta tiedän paremmin, mitä vastaavissa tehtävissä työskentelyltä voi odottaa.
Haluan vielä käyttää tämän blogitekstin loppupätkän kiittääkseni Alvaa ja kaikkia niitä henkilöitä, jotka mahdollistivat minulle tämän kesän. Eritoteen haluan kiittää omaa tiimiäni: Tommy, Henna, Sallamari ja Samuli, teidän tuestanne ja opeista on ollut ihan älyttömän suuri apu.
Kiitos!
Jaa