Molemmat voimalaitoksistamme, Keljonlahti ja Rauhalahti, ovat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia. Yhteistuotannossa säästetään polttoaineita noin kolmannes sähkön ja lämmön erillistuotantoon verrattuna.
Biopolttoaineilla tuotettua lämpöä
Alvan energiantuotannossa on otettu viime vuosina merkittäviä askeleita kohti energiatehokkaampaa tuotantoa. Rauhalahden ja Keljonlahden voimalaitokset on uudistettu teknisesti siten, että ne pystyvät toimimaan kokonaan lähiseuduilta saaduilla biopolttoaineilla. Rauhalahden voimalaitoksella muutokset tehtiin jo vuonna 2022 ja Keljonlahden voimalaitos siirtyy täysimääräisesti biopolttoaineisiin vuoden 2026 aikana. .
Vuonna 2025 biopolttoaineiden osuus päätuotantolaitoksissa oli 77,1 % ja erillistuotantomme toimii jo täysin uusiutuvilla polttoaineilla.
Keljonlahden voimalaitos
Vuonna 2010 valmistunut Keljonlahden voimalaitos on suurempi kahdesta Jyväskylän voimalaitoksesta. Voimalaitos voi tuottaa joko yhteistuotantona lämpöä ja sähköä, lauhdetuotantona pelkästään sähköä tai reduktioajossa vain lämpöä. Polttoaineena käytetään pääasiassa biopolttoaineita. Tekniset muutokset pelkän puupolttoaineen käyttämiseen saavutetaan vuonna 2026. Keljonlahden voimalaitos täyttää tiukat ympäristökriteerit pitkälle tulevaisuuteen. Savukaasut puhdistetaan mm. sähkösuotimella ja savukaasujen sisältämä lämpö otetaan talteen ja käytetään palamisilman esilämmitykseen.
Rauhalahden voimalaitos
Rauhalahden voimalaitos on vuonna 1986 valmistunut vanhempi ja pienempi Jyväskylän voimalaitoksista. Rauhalahden voimalaitos on tyypiltään vastapainevoimalaitos eli sillä tuotetaan sähköä- ja lämpöä kustannustehokkaasti yhteistuotannossa. Kesästä 2022 alkaen Rauhalahti on toiminut kokonaan puupolttoaineella.
Syksyllä 2015 Rauhalahden voimalaitoksella valmistui teollisuuspäästödirektiivin mukainen uudistustyö. Saneerauksen myötä Rauhalahden voimalaitoksen päästötasot laskevat entisestään ja voimalaitoksen käyttöikä jatkuu aina vuoteen 2030. Saneerauksessa uusittiin esimerkiksi sähkösuodin ja asennettiin myös savukaasupesuri, jolloin savukaasuista saadaan energiaa talteen noin 3000 omakotitalon tyypillisen tehon tarpeen verran.
Päästöt
Energiantuotannossa syntyvät päästöt ilmaan muodostuvat mm. typenoksideista (NOX), rikkidioksideista (SO2), hiukkasista, metalleista, hiilimonoksidista (CO), hiilidioksidista (CO2). Savukaasupäästöjen määrään ja haitallisuuteen vaikuttavat mm. polttoaine ja polttotekniikka. Kaikissa polttoprosesseissa muodostuu aina myös kiinteitä aineita, joista osa poistuu kattilasta pohjatuhkana ja suurin osa lentotuhkana savukaasujen mukana. Laitostemme sähkösuodattimet suodattavat 99,9 prosenttia savukaasujen hiukkaspäästöistä.
Ominaispäästökerroin
Vuonna 2025 ominaispäästökerroin oli 75,4 CO2 g / tuotettu kaukolämpöenergia kWh.
Tuhkat
Voimalaitoksilla syntyvä suurin jäte-erä on tuhkat. Laitosten pohjatuhka, joka on suurimmaksi osaksi petihiekkaa, hyödynnetään maanrakentamisessa. Hyötykäytössä sovelletaan Valtioneuvoston asetusta 843/2017 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Keljonlahden ja Rauhalahden voimalaitosten lento- ja pohjatuhkien laatua valvotaan LVV:n (ent. Ely-keskus) hyväksymän laadunhallintajärjestelmän mukaisesti.
Lue, miten voimalaitosten lentotuhkaa hyödynnetään mm. sementin valmistuksessa.