
Alva nostaa veden, jäteveden ja sähkön verkkopalvelun hintoja 1.1.2027 alkaen. Palvelujen hinnat perustuvat niiden tuottamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä syntyviin kustannuksiin. Hintamuutosten taustalla ovat erityisesti verkostoihin ja laitoksiin tehdyt investoinnit, joilla huolehditaan palvelujen toimintavarmuudesta ja riittävästä kapasiteetista sekä uudistetaan ikääntyvää infrastruktuuria. Kaukolämmön hintoihin ei tule korotuksia vuodenvaihteessa.
Veden ja jäteveden perusmaksut nousevat, käyttömaksuihin ei muutosta
Veden ja jäteveden hintojen kokonaismuutos on ensi vuoden alusta alkaen Jyväskylässä keskimäärin noin viisi prosenttia ja Viitasaarella noin neljä prosenttia kiinteistötyypin ja vedenkulutuksen mukaan. Nelihenkisen omakotitalossa asuvan perheen vesilaskuun muutos tarkoittaa Jyväskylässä noin 5,5 euron ja Viitasaarella noin 4,4 euron korotusta kuukaudessa, kun perusmaksut nousevat 15 prosenttia, mutta veden ja jäteveden kulutusperusteiset käyttömaksut säilyvät ennallaan.
Perusmaksuilla katetaan kustannuksia, joita veden tuotannosta ja jakelusta syntyy silloinkin, kun vettä käytetään vähän tai ei lainkaan. Niillä huolehditaan muun muassa vesihuoltoverkostojen, laitosten ja muun infrastruktuurin ylläpidosta ja toimintavarmuudesta.
– Vesihuollon on oltava kunnossa ja käytettävissä aina vedenkulutuksen määrästä riippumatta. Veden tuotannon ja -verkoston kustannuksista lähes 90 prosenttia syntyy riippumatta siitä, kuinka paljon vettä käytetään. Kustannuksia aiheutuu esimerkiksi vesijohto- ja viemäriverkostojen sekä pumppaamojen rakentamisesta ja ylläpidosta. Näiden kustannusten kattamiseksi perimme perusmaksua, jonka osuus on korotuksen jälkeenkin vain 39 prosenttia asiakkailta saatavista maksuista, sanoo Alvan verkot ja omaisuudenhallinta -yksikön johtaja Toni Hemminki.
Jyväskylässä Alvan keskeisiä investointeja ensi vuodelle ovat muun muassa Taulumäen vesitorni sekä Kirri–Tikkakoski-yhdysvesijohto. Viitasaarella investoidaan muun muassa vedentuotantoon, olemassa olevan verkoston saneerauksiin sekä Haukirinteen kaava-alueen vesihuoltoon.
Sähköverkkoa vahvistetaan tulevien vuosien tarpeisiin
Sähkön käytön arvioidaan kasvavan tulevina vuosina muun muassa kiinteistökohtaisen lämmityksen, liikenteen ja palvelujen sähköistyessä. Sähkön verkkopalvelun eli sähkön siirron verolliset hinnat nousevat 1.1.2027 noin 3–6 prosenttia asiakkaan verkkopalvelutuotteen mukaan.
Korotuksen vaikutus kerrostaloasukkaan maksuihin on noin 0,47 euroa kuukaudessa. Ei-sähkölämmitteisessä pientalossa asuvalle vaikutus on noin 1,47 euroa ja sähkölämmitteisessä kodissa noin 2,64 euroa kuukaudessa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron sekä asiakkaalta laskutettavan ja valtiolle tilitettävän sähköveron, joka koostuu valmisteverosta ja huoltovarmuusmaksusta.
Sähkön verkkopalvelun hintakehitys perustuu sähköverkkotoiminnasta syntyviin kustannuksiin. Vuonna 2027 sähköverkon investoinnit kasvavat merkittävästi, kun useita verkon uudistamiseen ja vahvistamiseen liittyviä investointeja käynnistyy. Näihin kuuluu muun muassa keskeisen sähköaseman laajennus Jyväskylässä.
– Verkon vahvistamisen tarve jatkuu myös tulevina vuosina, kun asiakkaiden sähkönkäyttö kasvaa ja sähköverkolta tarvitaan aiempaa enemmän kapasiteettia. Vuosina 2027–2029 investoimme sähköverkkoon noin kaksinkertaisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna, ja merkittäviä verkkoinvestointeja tarvitaan myös 2030-luvulla, sanoo Alva Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Janne Pirttimäki.
Hinnankorotuksen taustalla vaikuttavat myös kohonneet kantaverkkomaksut sekä yleinen hintatason nousu. Verkkopalvelumaksujen kohtuullisuutta Suomessa valvoo Energiavirasto. Hinnankorotuksesta huolimatta Alva Sähköverkon verkkopalveluhinnat ovat edelleen Suomen edullisimpien joukossa.
Kaukolämmön hintoihin ei korotuksia vuoden alussa
Alvan kaukolämmön hintoihin ei tehdä muutoksia vuodenvaihteessa. Jyväskylässä kaukolämpö on edelleen suurten kaupunkien edullisimpien joukossa ja kilpailukykyinen vaihtoehto myös muihin lämmitysmuotoihin verrattuna.
Lämmöntuotantoa on viime vuosina monipuolistettu investoimalla muun muassa puhdistetusta jätevedestä lämmön talteen ottavaan lämpöpumppulaitokseen, sähkökattiloihin ja kaukolämpöakkuun. Investointien myötä yhtä suurempi osa Jyväskylän kaukolämmöstä voidaan tuottaa ilman polttamista.
Monipuolinen tuotantorakenne vähentää riippuvuutta yksittäisistä energialähteistä ja auttaa hallitsemaan lämmöntuotannon kustannuksia pitkällä aikavälillä.