Veden laadun varmistaminen

Talousvedellä tarkoitetaan vettä, jota käytetään kotitalouksissa esimerkiksi juomiseen, ruoan valmistamiseen tai hygieniaan. Vesilaitosten asiakkailleen toimittaman talousveden tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen (1352/2015) asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset. Alvan laadunhallintatiimin toimintaa ohjaa valvontatutkimusohjelma, joka on laadittu talousvesiasetuksen asettamien vaatimusten mukaan yhteistyössä valvovan viranomaisen, Jyväskylän kaupungin ympäristöterveysviranomaisen, kanssa.

Veden laatua tarkkaillaan kaikissa vedentuotantoprosessin eri vaiheissa aina raakavedestä kuluttajan hanaan asti. Verkoston veden laatua seurataan lisäksi yli 30 vakionäytteenottopisteessä. Ongelmatilanteissa vesinäytteitä voidaan hakea myös suoraan asiakkaiden hanoista tai kiinteistöistä. Näytteitä haetaan koko kaupungin alueelta aina Tikkakoskelta Korpilahdelle ja Vaajakoskelta Vesankaan.

Jokaisesta otetusta vesinäytteestä tehdään kerralla keskimäärin viidestä kymmeneen analyysiä. Yleisimpiä laboratoriossamme tehtäviä analyysejä ovat mm. pH, kloori, sameus, rauta ja mangaani. Lisäksi tutkitaan mm. veden kovuutta, hapen, kalsiumin, nitriittitypen ja orgaanisen aineen määrää. Veden mikrobiologiset määritykset tekee Alvan akkreditoitu laboratorioyhteistyökumppani.

Lisäksi veden laatua, mm. klooripitoisuutta ja sameutta monitoroidaan reaaliajassa vesilaitoksilla sijaitsevien jatkuvatoimisten mittareiden avulla.

Vesihuollon työmaat työllistävät myös laboratoriota. Kun saneerataan vanhaa vesihuoltoverkostoa tai rakennetaan uutta, veden laatu tarkastetaan aina ennen kuin linja liitetään verkostoon.

Veden kovuus Jyväskylässä on 0,2–0,5 mmol/l (saksalaisen dH-asteikon mukaan 1,1–2,8), eli vesi luokitellaan pehmeäksi. Jyväskylässä ei tarvita ylimääräisiä aineita veden pehmennykseen.

Jyväskylässä Janakka-Kaivovesi -vesilaitoksen alueella kovuus on hieman korkeampi, n. 0,6–0,7 mmol/l (3,4–4,0 dH), mutta myös se luokitellaan pehmeäksi vedeksi.

Jyväskylässä nautitaan raikkaasta hanavedestä. Laadukkaasta raakavedestä huolimatta puhdistettu talousvesi desinfioidaan kloorilla. Klooraamisella turvataan veden mikrobiologisen laadun säilyminen hyvänä myös verkostossa. Jyväskylässä talousveden klooraaminen tapahtuu klooriamiinidesinfiointina. 

Vaikka juomavesi on hyvälaatuista, esimerkiksi veden viipymä ja lämpötila verkostossa, veden kulutus sekä veden kulkema matka vaikuttavat makuun. Klooraamisella turvataan veden mikrobiologisen laadun säilyminen hyvänä.

Jos ei ole aikaisemmin tottunut käyttämään kloorattua vettä, muutoksen aistii herkästi. Myös muutto uudelle paikkakunnalle voi olla yllätys, jos vesi maistuu ja haiseekin ihan erilaiselta kuin mihin ihminen on ennestään tottunut.

Jos kloorin haju ja maku talousvedessä tuntuu häiritsevältä, juomavettä voi ottaa avonaiseen astiaan ja säilyttää vettä vaikkapa jääkaapissa. Näin kloori pääsee haihtumaan.

Sameus ja harmaus johtuu yleensä veteen sekoittuneesta ilmasta. Kun vettä laskee juomalasiin, ilmakuplat nousevat pintaan. Vesi näyttää silloin siis kirkastuvan pohjasta alkaen. Vesikatkojen jälkeen on tavanomaista, että vettä joutuu laskemaan jonkin aikaa, ennen kuin ilma on saatu pois putkistoista ja vesi kirkastunut. Samean harmaa vesi ei ole vaarallista.

Luonnon vesien pH on noin 6,5 (pH kertoo veden happamuudesta tai emäksisyydestä). Verkostoon johdettavan veden pH:ta nostetaan 8,0–8,5:een kalkilla, kalkkikivellä tai lipeällä. Luonnonvesiä korkeampi pH ehkäisee putkien korroosiota eli pidentää vesijohtoverkostomme käyttöikää.

Vesikatkon jälkeen vesiputkista voi irrota sakkaa tai ruostetta, joka näkyy yleisimmin veden värimuutoksina. Katkojen jälkeen vesi kirkastuu yleensä juoksuttamalla, kun vettä juoksutetaan kaikista hanoista riittävän pitkään (n. 10-15 minuuttia).

Jos vesikatkoa ei ole ollut, mutta vesi on ruskeaa, kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijään tai huoltoyhtiöön. Vikapäivystyksemme palvelee numerossa p. 014 366 4040.