Vuonna 2026 Jyväskylän kaukolämmössä tapahtuu historiallinen muutos: merkittävä osa kaupungin lämmöstä tuotetaan ilman polttamista. Alva ottaa käyttöön kaukolämpöakun, kaksi sähkökattilaa sekä jäteveden hukkalämpöä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen. Uudet ratkaisut vievät Jyväskylän kohti lähes päästötöntä, monipuolisempaa ja sähköistettyä lämmöntuotantoa.
Uudistus tuo Jyväskylän lämmöntuotantoon selkeän kiertotalousnäkökulman. Lämpöenergiaa otetaan talteen sieltä, missä sitä syntyy mutta missä se on aiemmin jäänyt hyödyntämättä, ja hyödynnetään osana kaukolämpöjärjestelmää. Näin energia ei mene hukkaan, ja Jyväskylän lämmöntuotannon omavaraisuus vahvistuu.
Kaukolämpöakku toimii kuin suuri termospullo
Rauhalahden voimalaitoksen yhteyteen rakennettu, maalis-huhtikuussa käyttöönotettava, kaukolämpöakku on kuin suunnattoman suuri termospullo, mihin lämpöä voidaan varastoida silloin, kun lämmöntuotanto on edullista, ja hyödyntää myöhemmin kulutushuippujen aikana. Kaukolämpöakku toimii itsenäisesti riippumatta voimalaitoksen muusta toiminnasta ja vahvistaa koko kaukolämpöjärjestelmän joustavuutta, toimitusvarmuutta ja energiatehokkuutta.
Kaukolämpöakkua voidaan ladata useilla eri tavoilla, kuten lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden avulla tai suoraan voimalaitoksista, mikä tekee siitä monipuolisen osan nykyaikaista energiajärjestelmää.
-Varastoimme akkuun lämpöä silloin, kun sen tuottaminen on edullisinta, ja puramme sen akusta käyttöön hetkinä, jolloin kulutus on korkeaa tai lämmön tuotanto muutoin on kallista. Näin hyödynnämme sähkön hinnan vaihtelua ja voimme tarjota asiakkaillemme vakaata ja ennustettavampaa kaukolämmön hintakehitystä, sanoo Alvan tuotantojohtaja Alex Schreckenbach.
Lämpöpumppulaitos hyödyntää puhdistetun jäteveden hukkalämmön
Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakentuva puhdistetun jäteveden lämpöpumppulaitos otetaan käyttöön alkukesästä. Laitos hyödyntää puhdistetun jäteveden sisältämää lämpöä, joka muutoin päätyisi Päijänteeseen, ja palauttaa sen kaukolämpöverkkoon. Kyseessä on täysin paikallinen, ympärivuotisesti saatavilla oleva ja vakaa lämmönlähde.
Lämpöpumppulaitoksen huipputeho on yli 50 megawattia. Laitoksen arvioidaan vähentävän Alvan hiilidioksidipäästöjä noin 46 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa suuruusluokaltaan noin 15000 keskimääräisen polttomoottorihenkilöauton vuotuisia ajopäästöjä. Lämpöpumpputeknologian ansiosta yli 95 % puhdistetun jäteveden hyödynnettävissä olevasta lämpöenergiasta saadaan talteen.
-Lämpöpumppulaitos kerää lämpöä, joka aiemmin meni hukkaan. Nyt siitä tulee pysyvä osa Jyväskylän lämmöntuotantoa ja se vähentää merkittävästi polttoaineiden tarvetta ja poltossa syntyviä päästöjä, kertoo Schreckenbach.
Sähkökattilat täydentävät lämmöntuotantoa huippuhetkinä
Rauhalahden voimalaitosalueelle on rakennettu kaksi sähkökattilaa, jotka otetaan käyttöön elo-syyskuussa uudistuvan lämmöntuotannon kokonaisuutta. Kattilat ovat noin yhdeksän metriä korkeita ja neljä metriä halkaisijaltaan, ja niiden yhteenlaskettu teho on 120 megawattia, mikä vastaa kutakuinkin nykyistä koko kaupungin käyttämää sähkötehoa sen ollessa huipussaan.
Sähkökattiloiden käyttö on päästötöntä, eikä niiden toiminta kuormita ilmaa tai ympäristöä. Ne ovat myös hiljaisia ja vaativat huomattavasti vähemmän tilaa kuin vastaavan tehoiset polttamiseen perustuvat laitokset. Lisäksi sähkökattilat parantavat Jyväskylän huoltovarmuutta ja vahvistavat kaukolämmön toimintavarmuutta esimerkiksi kovilla pakkasilla.
Sähkökattiloilla tuotettu lämpö voidaan syöttää suoraan kaukolämpöverkkoon tai varastoida kaukolämpöakkuun myöhempää käyttöä varten. Kattilat toimivat myös vara- ja huipputehoyksikköinä, jotka korvaavat tämänhetkiset kevytpolttoöljyllä toimivat varavoimalaitokset.
Osa laajempaa kehityssuuntaa
Euroopassa ja Suomessa kaukolämmön kehitys suuntautuu yhä vahvemmin sähköistettyihin ratkaisuihin, joissa lämpöpumput ja hukkalämmön hyödyntäminen ovat keskeisessä roolissa. Samalla kaukolämpöjärjestelmiä kehitetään joustavammiksi ja energiatehokkaammiksi osaksi laajempaa energiajärjestelmää. Jyväskylä liittyy nyt niiden kaupunkien joukkoon, jotka vievät tätä muutosta käytäntöön uusien teknologioiden käyttöönotoilla.
-Vuosi 2026 on meille konkreettinen käännekohta. Emme enää valmistele tulevia ratkaisuja, vaan otamme niitä käyttöön. Rakennamme lämmöntuotantoa, joka on kestävä, monipuolinen ja kilpailukykyinen pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Alvan toimitusjohtaja Tuomo Kantola.
Lämpöpumpuilla, sähkökattiloilla sekä niihin yhdistetyllä kaukolämpöakulla on tarkoituksena ajan mittaan korvata Rauhalahden voimalaitoksen tuotanto. Vuonna 1986 käyttöön otettu voimalaitos on tulossa teknisen käyttöikänsä päähän 2030-luvulla.
Jyväskylän kaukolämmön uudet ratkaisut 2026
Käyttöönottoaikataulu
• Kaukolämpöakun käyttöönotto: maalis–huhtikuu 2026
• Jäteveden lämpöpumppulaitos: alkukesä 2026
• Sähkökattilat: elo–syyskuu 2026
Keskeiset luvut
• Laitoksiin tehdyt investoinnit ovat Alvan historian suurimmat polttamattomaan lämmöntuotantoon, noin 70 miljoonaa euroa
Kaukolämpöakun tilavuus: 18 500 m³
• Kaukolämpöakun energiasisältö: enintään noin 800 MWh
• Sähkökattiloiden yhteisteho: 120 MW
• Lämpöpumppulaitoksen teho: max 52 MW
• Arvioitu hiilidioksidipäästöjen vähenemä: noin 46 000 t CO₂/vuosi
• Lämmöntuotanto ilman polttoa: arviolta noin puolet vuodesta
