Mitkä ovat kuntien suurimmat haasteet vesihuollossa?
Vesikriisien todennäköisyyden kasvaminen, riittämätön varautuminen tulevaisuuden investointitarpeisiin, kasvava korjausvelka, toimintavarmuuden ja ympäristönsuojelun kiristyvät vaatimukset, veden laadun varmistamispaineet, ammattiosaajien eläköityminen, kuntalaisten vaatimusten kasvaminen, pienten vesihuoltolaitosten suuri määrä sekä vesihuollon tarpeiden muuttuminen kaupungistumisen myötä.
Mitä digitalisointi tarkoittaa vesihuoltolaitokselle?
Digitaalisuus lisää toiminnan tehokkuutta ja laatua: älykkäät digitaaliset alustat mahdollistavat tilanteiden ennakoinnin, käytön ja kunnossapidon optimoinnin sekä etävalvonnan. Kun perinteisesti olemme joutuneet seuraamaan toimintaamme peräpeilin kautta eli menneen raportointia tarkastelemalla, voimme nyt siirtyä reaaliaikaisuuteen sekä tulevan ennakointiin. Kykymme ennakoida riskejä paranee datan keräämisen ja analysoinnin avulla, ja pystymme siirtymään riskipohjaisessa omaisuudenhallinnassa uudelle tasolle. Digitaalisuus nopeuttaa myös tiedonkulkua ja helpottaa asiointia, eli parantaa asiakkaan palvelukokemusta.
Jo nyt digitaaliset teknologiat edesauttavat liittymisprosessissa, verkko- ja paikkatiedon hallinnassa, kunnossapidon ohjaamisessa, vesi- ja jätevesiverkoston käyttämisessä ja ympärivuorokautisessa hallinnassa, häiriötiedottamisessa ja tunnuslukujen seurannassa. Tulevaisuudessa teknologiaa pystytään hyödyntämään vielä laajemmin esimerkiksi vesitaseiden mallintamisessa, verkostojen vuotojen ja vedenlaadun hallinnassa sekä kunnossapidossa.
Tarkoittaako kumppanuus Alvan kanssa vesihuollon yksityistämistä?
Ei tarkoita. Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa vesihuollon kehittämisestä ja järjestämisestä alueellaan. Vesihuoltolaitokset ovat Suomessa kuntien tai vedenkäyttäjien omistamia. Alva tarjoaa kunnille ja vesihuoltolaitoksille sekä yksittäisiä palveluja että yhteistyömalleja. Alvan tarjoamat vuokraus- ja operointimallit eivät muuta vesihuoltolain omistussuhteita. Jyväskylän kaupunki omistaa Alva-yhtiöt Oy:n sataprosenttisesti.
Mitä tarjottavaa Alvalla on kunnille ja vesihuoltolaitoksille?
Alva tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita ja vesihuollon ratkaisuja niin kunnille kuin vesihuoltolaitoksille. Autamme asiakkaitamme hahmottamaan vesihuollon kokonaiskuvan ja siihen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, ennakoimaan tulevaisuuden riskejä uudenlaisten vesihuollon sovellusten avulla sekä määrittämään vedelle oikean hinnan ja tekemään vesihuollosta kannattavaa. Kehitämme tuotteitamme yhteistyössä oman vesilaitoksemme kanssa, joten tarjoamamme palvelut ovat testattuja ja käyttäjien hyväksi toteamia. Digitaalisissa ratkaisuissa huolehdimme aina myös tietoturvasta ja tietosuojavaatimuksista.Pienen tai suuremmankaan vesihuoltolaitoksen ei tarvitse pärjätä yksin, vaan kumppaninamme asiakkaamme saavat apua ja valmiiksi toimivat ratkaisut käyttöönsä.
Kenelle Alvan veden palvelut on tarkoitettu?
Alvan veden palvelut on suunnattu ensisijaisesti suomalaisille kunnille ja vesihuoltolaitoksille. Palveluja voi lisäksi hyödyntää mm. vesi-intensiivinen teollisuus.
Miksi kunnan pitäisi investoida veden turvallisuuteen/laatuun?
Kuntalaisten näkökulmasta tärkeimpiä asioita ovat veden laatu, toimitusvarmuus ja veden hinta, ympäristötekijöitä unohtamatta. Laadukkaat ja toimintavarmat vesihuoltopalvelut houkuttelevat kuntaan paitsi asukkaita, myös vettä käyttävää teollisuutta ja palveluja.
Miten tietoturva on huomioitu Alvan ratkaisuissa?
Tietoturvallisuus ja kyberturvallisuuteen liittyvät asiat on huomioitu Alvan digitaalisissa palveluissa jo suunnitteluvaiheessa. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota mm. verkkojen suojauksiin, pääsynhallintaan, liikenteen salaukseen, verkon aktiivilaitteiden tietoturvan ajantasaisuuteen sekä jatkuvaan tietoturvan valvontaan. Tietoturvan ohella myös henkilötietojen käsittelyä koskevat tietosuojavaatimukset otetaan aina huomioon lainsäädännön mukaisesti.
Kerääkö Alva dataa? Mihin sitä käytetään?
Alva hyödyntää dataa tuottaessaan palveluja ja työkaluja vesihuoltolaitoksille. Datan omistajuus säilyy aina vesihuoltolaitoksella itsellään. Käytämme asiakkaan dataa vai yhdessä sovittuihin käyttötarkoituksiin ja otamme aina huomioon datan tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset.
Miten vesihuollosta saadaan hiilineutraali?
Ensimmäinen askel on saada tietopohja kuntoon eli seurata jatkuvasti vesihuoltolaitoksen energiankulutusta. Kun tiedetään missä energiaa kuluu eniten, voidaan miettiä myös energiankulutuksen vähentämistä. Vuotava vesijohtoverkosto tarkoittaa puhdistetun ja pumpatun veden valumista hukkaan, vuotava viemäriverkosto taas suuren sade- ja sulamisvesimäärän pumppaamista ja puhdistamista. Sekä pumppauksissa että puhdistamoilla kuluu paljon energiaa, jonka kulutusta voidaan vähentää optimointityökaluin. Jätevesissä on paljon lämpöenergiaa, joka voidaan ottaa talteen. Jätevedenpuhdistamot on mahdollista saada energiaomavaraisiksi, usein jopa energian nettotuottajiksi. Energiatehokkuuden rinnalla myös uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen on tärkeä osa vesihuollon ilmastotoimenpiteitä. Hiilineutraalin vesihuollon rinnalla kulkee materiaalitehokas vesihuolto, jossa kiinnitetään huomiota materiaalien koko käytön aikaiseen elinkaareen.
Miten vesihuollossa varaudutaan ilmastonmuutokseen?
Ilmastonmuutos lisää poikkeuksellisia sää- ja vesioloja. Myrskyjen aiheuttamat sähkökatkokset, pitkäaikainen kuivuus tai suuret rankkasateet ja tulvat voivat aiheuttaa vesihuoltolaitoksilla häiriöitä kuten laatu- ja riittävyysongelmia sekä palvelukatkoksia. Riskien kartoitukseen ja varautumiseen on olemassa hyviä työkaluja, kuten talousveden WSP ja jätevesihuollon SSP. Vedenlaatuongelmiin voidaan varautua varavesilähtein ja yhdysvesijohdoin, sähkökatkosten varalta tulee olla varavoimaratkaisut. Tilapäisen vedenjakelun järjestelyt sekä tiedotus kaikille vedenkäyttäjille on hyvä varmistaa etukäteen. Varautumissuunnittelun ohella tilanteita tulee harjoitella säännöllisesti. Ilmastonmuutoksen lisäksi tulee varautua myös ympäristöonnettomuuksiin, häiriköintiin, taloudellisiin kriiseihin tai vaikkapa maailmalaajuiseen pandemiaan.