Energiatehokas ja kestävä energiantuotanto

Olemme jo pitkään tehneet työtä energiantuotannon ja vesihuollon haitallisten ympäristövaikutusten hallitsemisen ja vähentämisen eteen. Omaa ja kumppaniverkostomme toimintaa ohjaavat kiertotalouden ratkaisut ja hiilineutraalius. Tavoitteemme on, että energiantuotannostamme on C02-vapaata vähintään 80 % vuonna 2025 ja 100 % vuonna 2030.

Molemmat voimalaitoksistamme, Keljonlahti ja Rauhalahti, ovat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia. Yhteistuotannossa säästetään polttoaineita noin kolmannes sähkön ja lämmön erillistuotantoon verrattuna. Lisäksi tuotamme biokaasusta sähköä ja lämpöä omassa mikro-chp -laitoksessamme. Panostamme energian säästöön myös kehittämällä ratkaisuja hukkalämmön hyödyntämiseen ja lämmön kulutuksen tasaamiseen. Osakkuutemme Suomen Hyötytuuli Oy:ssä pitää myös huolen, että tuulivoiman osuus sähköntuotannossamme on viime vuosien aikana kasvanut tuntuvasti. Lämpöasiakkaillemme meillä on tarjolla 100 % uusiutuvilla ja päästöttömillä energianlähteillä tuotettu Vihreä lämpö -tuote. Vihreä lämpömme on Inspecta Sertifiointi Oy:n varmentamaa.

Voimalaitokset

Keljonlahti
Vuonna 2010 valmistunut Keljonlahden voimalaitos on suurempi kahdesta Jyväskylän voimalaitoksesta. Voimalaitos voi tuottaa joko yhteistuotantona lämpöä ja sähköä, lauhdetuotantona pelkästään sähköä tai reduktioajossa vain lämpöä. Polttoaineena käytetään pääasiassa puuta ja apupolttoaineena turvetta. Keljonlahden voimalaitos täyttää tiukat ympäristökriteerit pitkälle tulevaisuuteen. Savukaasut puhdistetaan mm. sähkösuotimella ja savukaasujen sisältämä lämpö otetaan talteen ja käytetään palamisilman esilämmitykseen.

Rauhalahti
Rauhalahden voimalaitos on vuonna 1986 valmistunut vanhempi ja pienempi Jyväskylän voimalaitoksista. Rauhalahden voimalaitos on tyypiltään vastapainevoimalaitos eli sillä tuotetaan sähköä- ja lämpöä kustannustehokkaasti yhteistuotannossa. Polttoaineena käytetään puuta ja turvetta, kumpaakin keskimäärin noin 50 %. Rauhalahden voimalaitoksella valmistui syksyllä 2015 uusimman teollisuuspäästödirektiivin mukainen uudistustyö. Saneerauksen myötä Rauhalahden voimalaitoksen päästötasot laskevat entisestään ja voimalaitoksen käyttöikä jatkuu aina vuoteen 2030. Saneerauksessa uusittiin esimerkiksi sähkösuodin ja asennettiin myös savukaasupesuri, jolloin savukaasuista saadaan energiaa talteen noin 3000 omakotitalon tyypillisen tehon tarpeen verran.

Biokaasulaitos / Mikro-CHP-laitos
Alva on viime vuosina lisännyt merkittävästi uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kaatopaikalta saatava biokaasu on korvannut sekä öljyä että turvetta lämmöntuotannossa. Nyt olemme ottaneet käyttöön vanhan biokaasulaitoksen rinnalle myös mikro-CHP-laitoksen, jossa biokaasulla voidaan tuottaa myös sähköä. Biokaasun hyödyntäminen sähkön- ja lämmön tuotantoon vähentää myös kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvia päästöjä, kun biokaasu käytetään hyödyksi. Biokaasun palamistuotteena syntyy huomattavasti vähemmän ympäristöpäästöjä, kuin esimerkiksi öljyä polttaessa, koska biokaasu palaa puhtaammin. Biokaasun polttaminen ei myöskään lisää ilmakehään siirtyvää hiilidioksidimäärää, koska polttaessa biokaasusta vapautuu sama määrä hiilidioksidia kuin kaatopaikalta vapautuisi normaaleissa mädäntymisprosesseissa. Biokaasulla tuotettu vuosittainen kaukolämpö vastaa noin 1200 tyypillisen omakotitalon vuotuista lämmitysenergiantarvetta.

Päästöjen suodatus

Energiantuotannossa syntyvät päästöt ilmaan muodostuvat mm. typenoksideista (NOX), rikkidioksideista (SO2), hiukkasista, metalleista, hiilimonoksidista (CO), hiilidioksidista (CO2). Savukaasupäästöjen määrään ja haitallisuuteen vaikuttavat mm. polttoaine ja polttotekniikka. Kaikissa polttoprosesseissa muodostuu aina myös kiinteitä aineita, joista osa poistuu kattilasta pohjatuhkana ja suurin osa lentotuhkana savukaasujen mukana. Laitostemme sähkösuodattimet suodattavat 99,9 prosenttia savukaasujen hiukkaspäästöistä.

Tuulivoiman tuotanto kasvaa

Sähkön tuotannossa tuulivoiman määrä on kasvanut viime vuosina roimasti. Vuonna 2018 tuulella tuotettiin sähköä jo 62,6 GWh. Alvan osakkuusyhtiöstään Suomen Hyötytuuli Oy:stä saaman tuulivoiman määrä kasvoi uusien tuulipuistojen myötä. Uudet vuosina 2017 ja 2018 avatut puistot kasvattivat Alvan oman tuulivoiman osuutta niin, että nyt sitä riittää peräti 50 000 kerrostalokodin sähköistämiseen.

Tuhkien hyötykäyttö

Voimalaitoksilla syntyvä suurin jäte-erä on tuhkat. Laitosten pohjatuhka, joka on suurimmaksi osaksi petihiekkaa, hyödynnetään maanrakentamisessa. Hyötykäytössä sovelletaan Valtioneuvoston asetusta 843/2017 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Keljonlahden ja Rauhalahden voimalaitosten lento- ja pohjatuhkien laatua valvotaan Ely-keskuksen hyväksymän laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Rauhalahden voimalaitoksen lentotuhkaa hyödynnetään maanrakennuskohteissa. Keljonlahden voimalaitoksen lentotuhkaa on hyödynnetty mm. metsälannoitteena sekä maanrakennuksessa. Nykyisin lähes 100 % voimalaitosten tuhkista menee hyötykäyttöön.