Talousveden ominaisuuksia
Jyväskylä
Veden kovuus: Jyväskylässä pehmeä vesi, ei tarvetta veden pehmentämiseen
Veden kovuus Jyväskylässä on 0,2–0,5 mmol/l (saksalaisen dH-asteikon mukaan 1,1–2,8), eli vesi luokitellaan pehmeäksi, eikä täällä siten tarvita ylimääräisiä aineita veden pehmennykseen. Janakka-Kaivovesi -vesilaitoksen alueella kovuus on hieman korkeampi, n. 0,6–0,7 mmol/l (3,4–4,0 dH), mutta myös se luokitellaan pehmeäksi vedeksi.
Ei tarvetta kalkinpoistoon
Kuluttajille ja taloyhtiöille markkinoidut kalkinpoistolaitteistot ovat Jyväskylän alueella turhia ja joskus jopa haitallisia. Tarpeellisia ne ovat esimerkiksi Keski-Euroopassa, missä maaperä on usein kalkkipitoista. Tällaisilla alueilla voidaan veden todeta olevan kovaa, mikä tarkoittaa korkeaa kalkki- ja magnesiumsuolojen pitoisuutta. Jyväskylässä talousveteen lisätään hieman kalkkia putkikorroosion estämiseksi, mutta tämä ei muuta vettämme kovaksi. Jos kalkinpoistoon ryhdytään turhaan pehmeän veden alueilla, voi kiinteistön putkia suojaava oksidikerros vaurioitua. Seurauksena on metalliputkien pistekorroosio ja pahimmassa tapauksessa putkien muuttuminen käyttökelvottomiksi.
Talousveden pH
pH kertoo veden happamuudesta tai emäksisyydestä. Luonnon vesien pH on noin 6,5. Verkostoon johdettavan veden pH:ta nostetaan 8,0–8,5:een kalkilla, kalkkikivellä tai lipeällä. Luonnonvesiä korkeampi pH ehkäisee putkien korroosiota eli pidentää vesijohtoverkostomme käyttöikää.
Desinfiointi
Kaikilla tuotantolaitoksilla talousveden desinfiointi on toteutettu UV-desinfiointina. Lisäksi käytetään klooriamiinia ehkäisemään mahdollisten mikrobikasvustojen syntyminen verkostoon. Jyväskylän talousveden klooripitoisuus vaihtelee hiukan alueesta riippuen.
Verkostovesien ominaisuuksia 2025
Verkostovesien valvontatutkimusten tuloksia voi katsella myös vesi.fi-palvelun kautta.
Vesihuoltolaitosten tunnusluvut
Laadun varmistaminen
Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee asetuksissaan tarkoin talousveden laadun mikrobiologiset ja kemialliset vaatimukset. Näin taataan, että vesi on terveellistä ja turvallista.
Tuottamamme talousveden laatua valvotaan jatkuvasti. Oman käyttölaboratoriomme suorittaman laadunvalvonnan lisäksi myös terveydensuojeluviranomainen valvoo säännöllisesti veden laatua. Tuotantolaitoksilla tehtävän valvonnan lisäksi myös verkostossa olevaa vettä tutkitaan säännöllisesti eri puolilta kaupunkia otettavista vesinäytteistä.
Alvalla on veden tuotantoa Jyväskylässä, Laukaassa ja Vaajakoskella sekä Korpilahdella, Tikkakoskella ja Vesangalla.
Talousveden riskiarviointi
Alva-yhtiöt Oy on laatinut terveydensuojelulain 20 § (11.11.2016/942) mukaisen talousveden riskinarvioinnin. Riskinarvion laadintaan ovat asiantuntijoina osallistuneet Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönsuojelu sekä Keski-Suomen ELY-keskus. Riskinarviointi on tehty Maailman terveysjärjestön suositteleman Water Safety Plan -periaatteen mukaisesti. Terveydensuojeluviranomainen on hyväksynyt riskinarvioinnin 20.11.2019.
Vesihuoltolaitoksen toimittamaa talousvettä valvotaan sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen 1352/2015 mukaisesti. Riskinarvioinnin perusteella vesilaitoksen valvontatutkimusohjelman mukaisia valvontanäytteitä tarkastellaan uudelleen. Riskinarvion perusteella tiivistetään edelleen yhteistyötä ja parannetaan tiedonkulkua tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa sekä lisätään yleistä tiedottamista veden turvallisuuden varmistamiseksi.
Viitasaari
Alva toimittaa Viitasaarella asiakkailleen puhdasta vettä sekä vastaa jätevesien keräilystä ja puhdistamisesta. Vesi- ja viemäriverkoston toiminta-alueena on Viitasaaren keskustaajama sekä Kymönkosken kylä. Vettä toimitetaan myös Kärnän sekä Jurvansalon kyliin.
Alvalla on Viitasaarella käytössään kaksi kuilukaivoa: noin puolet vedestä otetaan pohjavedenottamosta ja noin puolet vedestä on peräisin vedenottamolta. Alvan omilta pohjavedenottamoilta otetaan vuosittain vettä vesijohtoverkostoon johdettavaksi noin 240 000 m3. Viitasaaren kaupungin alueella raakavesi pumpataan pohjavesiesiintymästä. Pohjavesialue liittyy luode-kaakko -suuntaiseen, katkeilevaan harjujaksoon, joka ulottuu Pihtiputaalta Vesannolle saakka. Vedenottamoiden vesi alkaloidaan soodalla ja käsitellään uv-valolla vedenottamolla ja desinfioidaan hypokloriitilla ala-asemalla.
Alvan tuottama vesi Viitasaarella on erittäin pehmeää. Vesi alkaloidaan syövyttävyyden vähentämiseksi. Veden kokonaiskovuus on noin 0,2 mmol/l. Veden kovuudella tarkoitetaan veteen liuenneiden magnesium- ja kalsiumsuolojen määrää. Mitä enemmän kyseisiä suoloja on, sitä suurempi on kokonaiskovuus.
Veden kovuus
| Kovuus | mmol/l | °dH |
| Erittäin pehmeää | 0 – 0,55 | 0 – 3 |
| Pehmeää | 0,55 – 1,10 | 3 – 6 |
| Keskikovaa | 1,10 – 1,60 | 6 – 9 |
| Kovahkoa | 1,60 – 2,15 | 9 – 12 |
| Kovaa | 2,15 – 3,20 | 12 – 18 |
| Erittäin kovaa | 3,20 + | 18 + |
Veden laatu tutkitaan neljä kertaa vuodessa.
Talousveden riskinarviointi
Alva-yhtiöt Oy (aiemmin Alva Viitasaari Oy ja Alva Viitasaari Vesi Oy) on laatinut terveydensuojelulain mukaisen talousveden riskinarvioinnin Viitasaaren vesilaitokselle. Riskinarviointi on tehty Maailman terveysjärjestön suositteleman Water Safety Plan -periaatteen mukaisesti. Terveydensuojeluviranomainen on hyväksynyt riskinarvioinnin 18.2.2021.
Vesilaitoksen toimittamaa talousvettä valvotaan sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen 1352/2015 mukaisesti. Riskinarvion perusteella tiivistetään edelleen yhteistyötä ja parannetaan tiedonkulkua tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa sekä tehostetaan tiedottamista. Riskinarvion perusteella myös valvontatutkimusohjelman mukaisia viranomaisnäytteitä tarkastellaan uudelleen.