Alvan tavoitteena on olla 100-prosenttisesti hiilineutraali energiayhtiö vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 asetetun tavoitteemme välietapiksi määrittelimme, että energiantuotannostamme on hiilineutraalia vähintään 80 % vuonna 2025. Käytettävistä teknologioista huolimatta tärkeintä on löytää parhaimmat ratkaisut kestävään energiantuotantoon.
Miten olemme tavoitteessamme edenneet ja miten tilanne on kehittynyt muutaman kuluneen vuoden aikana?
Biopolttoaineiden osuus kasvaa entisestään
Hiilineutraali energiantuotanto tarkoittaa fossiilisista polttoaineista luopumista. Biopolttoaineiden käyttö on ollut Alvan energiantuotannossa jo pitkään hyvällä mallilla ja viime vuosina biopolttoaineiden osuus on kasvanut entisestään. Vuonna 2022 käyttämiemme biopolttoaineiden osuus tuotannosta oli 65 %. Erillistuotantomme toimii jo täysin uusiutuvilla polttoaineilla.
Rauhalahden voimalaitoksen osalta tekniset, biopolttoaineen vaatimat muutokset valmistuivat keväällä 2022 ja viime kesänä Rauhalahti toimi jo 100-prosenttisesti lähiseudulta saadulla puupolttoaineella. Vuonna 2022 turpeen osuus Rauhalahden polttoaineista oli enää 21 %, kun vielä vuotta aikaisemmin turpeen osuus oli 36,5 %.
Keljonlahden voimalaitoksella on tekninen valmius siirtyä täysimääräisesti biopolttoaineisiin vuoteen 2026 mennessä.
Kysyntäjousto – helppo, huoleton ja kestävä ratkaisu
Kaukolämmön kysyntäjouston tarkoituksena on leikata lämmön kulutuksen tehopiikkejä. Asiakas pystyy kysyntäjoustolla pienentämään lämpölaskuaan ja energiayhtiö saa minimoitua fossiilisten polttoaineiden käyttöä tai tasaamaan lämmön tuotannon ajoa. Kysyntäjousto on siis helppo, huoleton ja kestävä ratkaisu, joka hyödyttää kaikkia osapuolia.
Kysyntäjousto kuuluu Alvalla Energiaoptimointi-palveluun. Energiaoptimointiin kuuluvat lämmön kulutusjouston lisäksi lämmitysjärjestelmän etävalvonta sekä asuinhuoneistojen lämpötila- ja kosteusolosuhteiden hallinta.
Lämpövarastojen hankeselvitykset etenevät
Lämpövarastoilla on energiajärjestelmän kannalta monta roolia. Lämpövarastojen avulla voidaan välttyä huipputehoinvestoinneilta ja tasata päälaitosten ajoa. Lisäksi lämpövarastot toimivat varatehoina mahdollisissa tuotannon häiriöissä ja ongelmatilanteissa.
Luolastoilla todettu olevan suuri potentiaali lämminvesivaraajana ja olemme tehneet kartoituksia eri kohteisiin, myös kalliorakenteisiin. Teknis-taloudellisia kannattavuustekijöitä on selvitetty, mutta investoinnin kustannuksia on kuitenkin tarvetta vielä tarkentaa: kuluvan vuoden aikana käynnistetään hankeselvityksiä sekä maanpäällisille varastoille että luolastoille.
Jätevesien lämmöntalteenotto – askel kohti polttamatonta tuotantoa
Puhdistettujen jätevesien lämmöntalteenoton hyödyntäminen on merkittävä askel kohti polttamatonta tuotantoa. Lämmöntalteenoton potentiaalia selvitettiin Nenäinniemen puhdistamolla vuonna 2021 ja tekninen suunnittelu käynnistyi viime vuonna. Vuoden 2023 aikana asiasta tehdään investointipäätös ja kaupalliseen tuotantoon lämpöpumppulaitos otetaan alkuvuodesta 2026.
Jäteveden puhdistamolta saatava potentiaalinen lämmön vuosituotanto on 205 GWh.
Hukkalämmön talteenottoa niin pienemmässä kuin teollisessa mittakaavassa
Hukkalämpö on nimensä mukaisesti asiakkailtamme hukkaan menevää lämpöä, jonka ostamme takaisin omaan lämpöverkkoomme ja käytämme muiden kohteiden lämmittämiseen. Hukkalämpöjen talteenotto toteutuu jo pienessä mittakaavassa. Tavoitteena on kasvattaa mahdollisuuksia hyödyntää hukkalämpöjä mahdollisimman paljon, etenkin suurissa, teollisen mittakaavan kohteissa.
Alva on rakentanut teollisen mittaluokan lämpöpumppulaitoksen Woodspin Oy:n tehtaan yhteyteen Jyväskylän Eteläporttiin. Investointi on Alvalle merkittävä askel kohti polttamatonta kaukolämmön tuotantoa. Toimitamme tehtaalle prosessilämpöä, prosessin jäähdytystä, tehdastilojen lämmitystä ja kierrätämme tehtaalta tulevan hukkalämmön takaisin hyötykäyttöön kaukolämpöverkkoon. Laitoksen käyttöönotto tapahtuu keväällä 2023.
Geolämpöhanke ei tuottanut toivottua tulosta
Kestävää lämpöä tutkittiin geolämpöhankkeessa, jossa Alvan lisäksi oli mukana 14 muutakin energiayhtiötä. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Suomen olosuhteisiin sopivaa poraustekniikkaa ja samalla keinoja, joilla syvästä geolämpökaivosta saatavaa lämpöä olisi pystytty hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti osana kaukolämmön tuotantoa. Poraukset alkoivat Tampereella kesäkuussa 2021.
Kokeilu ei tuottanut toivottua tulosta ja hanke on päättynyt ensimmäiseen vaiheeseen.
Ilmavesilämpöpumpputeknologia kannattamatonta isossa mittakaavassa
Olemme tehneet selvityksiä myös kaupunkiverkon kokoiselle alueelle soveltuvasta ilmavesilämpöpumpputeknologista. Pumppujen osalta selvitimme, kuinka ne soveltuisivat Alvan Jyväskylässä sijaitsevan lämpöverkon alueelle ja lämmittäisivät alueen myös kovimpien pakkasten aikaan.
Korpilahdella asiaa testattiin vuonna 2021 ajamalla kaukolämpöverkkoon saman lämpöistä vettä, jota nykyiset lämpöpumput pystyvät tuottamaan. Testaus onnistui teknisesti hyvin, mutta taloudellisesti pumpputeknologian käyttö näyttäisi vielä kannattamattomalta isossa mittakaavassa. Sosiaalinen ja taloudellinen vastuumme estää tekemästä ratkaisuja, jotka vaikuttaisivat nopeasti lämmön hintojen nousuun.
Alvan matkaa kohti hiilineutraaliutta voi seurata päivittyvässä tiekartassa. Pääset tutustumaan siihen täällä.
Energiantuotannon lisäksi hiilineutraaliustyömme ulottuu myös moneen muuhun tekemiseen. Olemme kehittäneet hiilijalanjälkilaskennan, joka ottaa huomioon konsernin koko hiilijalanjäljen. Laskuriimme voi tutustua täällä.