Omaisuudenhallinta – kokonaisvaltaista johtamista vai infran hallintaa

Omaisuudenhallinta tai omaisuuden hallinta – yhteen tai erikseen kirjoitettuna – on terminä kaikille tuttu. Sitä käytetään useissa alan selvityksissä, koulutuksissa ja kirjoituksissa. Sanan merkitys ei kuitenkaan ole kaikille samanlainen. Usein saatetaan puhua jostakin omaisuudenhallinnan erityisosa-alueesta kuten investoinneista ja kunnossapidosta, mutta harvoin omaisuudenhallintaa ymmärretään sanan varsinaisessa merkityksessä laajana johtamisen kokonaisuutena.

Tämä kirjoitus, kokonaisvaltaista johtamista vai infran hallintaa, on ensimmäinen osa blogikirjoitussarjaa, joka perustuu Executive MBA -opinnäytetyöhöni ”Tavoitteita Suomen vesihuollolle omaisuudenhallinnan näkökulmasta”.

Aihetta myöhemmin käsittelevissä blogikirjoituksissa käsittelen omaisuudenhallintaa erityisesti keskeisenä johtamisen välineenä, joka käsittää koko infraan pohjautuvan liiketoiminnan johtamisen. Jos vierastat ajatusta omaisuudenhallinnan roolista liiketoiminnan johtamisen keskeisenä elementtinä, tämän blogisarjan lukeminen toivoakseni laajentaa näkökulmaasi. Punaisena lankana blogisarjassa on asioiden selkeämpi kytkeytyminen isoksi kokonaisuudeksi, joka vaatii merkittävästi nykyistä parempaa suunnitelmallisuutta ja tiedon määrän sekä laadun parantamista.

Omaisuudenhallinta terminä tulkitaan usein hyvin kapeasti. Mielestäni yksi syy johtuu sanan käännöksestä. Englannin kielen termi Asset Management on enemmän kuin sanojensa summa. Kun termejä avaa erikseen, käännös jalostuu.

Asset = asia, ihminen tai ominaisuus jolla on käyttöä tai arvoa
Management = johtaminen, hoitaminen, käsittely, viisas menettely

Vapaasti käännettynä omaisuudenhallinta on jonkin asian, ihmisen tai ominaisuuden johtamista siten, että siitä saadaan organisaation ja sen sidosryhmien määrittelemä arvo. Arvo sinällään on jo laaja käsite ja siihen palataan myöhemmissä blogeissa.

Tämä blogisarja perustuu siis ajatukselle, että omaisuudenhallinta on kokonaisvaltaista johtamista ja tekstissä se voitaisiin aivan hyvin korvata termillä vesihuollon johtaminen.

Jo ainakin 1990-luvulta lähtien omaisuudenhallintaa on oltu ottamassa keskeiseksi näkökulmaksi vesihuollon johtamisessa. 2010-luvun alkupuolelta alkaen aiheesta on useita julkaisuja. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei asiaan ole tartuttu riittävän hanakasti. Kokonaisvaltaista omaisuudenhallintaa on siirretty eteenpäin, kun on ajateltu, ettei omaisuus vaadi vielä merkittäviä investointeja tai että asian tarkastelulla ei ole kiire. Samaan virheeseen on kompastuttu maailmanlaajuisesti: verkostot ovat päässeet monissa paikoissa jo hyvin huonoon kuntoon. Nyt kamppaillaan rahasta. Samaa tilannetta ei kannata Suomessa toistaa vaan asiaan on alettava tosissaan panostamaan, jotta vesihuoltoa voidaan tehdä suunnitelmallisesti ja ennakoiden ja näin välttää kustannusten hallitsematon kasvu tai suorituskyvyn romahtaminen.

Yksi keskeinen haaste alalla on erityyppisten resurssien riittävyys ja jonkinlainen muna-kana –ilmiö. Laitokset ovat usein pieniä ja niillä ei ole varaa hankkia toimintaa tukevia järjestelmiä. Laitoksilla ei ole välttämättä syvällisen osaamisen vaatimia erityistehtäväresursseja. Ydinosaamista joudutaan ostamaan palveluna aina erillisinä projekteina ilman pitkäjänteisyyttä. Oma osaaminen riittää hyvin perustoiminnan vaatimiin haasteisiin ja päivittäisten vaativienkin tehtävien hoitamiseen, mutta pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen toimintaan ei useinkaan ole riittävästi järjestelmiä, aikaa ja osaamista.

Sama haaste liittyy myös palveluiden ostamiseen. Osto-osaaminen ei ole välttämättä riittävää ja toisaalta markkinoiden tarjonta ei ole kaikilta osin riittävää tai ainakaan kilpailua ei ole riittävästi, jotta hinnat saataisiin pidettyä kohtuullisina. AFRY on arvioinut Suomen vesihuollon omaisuuden jälleenhankinta-arvoksi 30-50 miljardia euroa. Karkeasti voidaan arvioida, että investointeja pitäisi tehdä noin 500 M€ vuosittain, mikä työllistää suoraan noin 5 000 ihmistä. Voidaan siis puhua varsin merkittävästä markkinasta ja toimialasta. Syntyäkseen ja toimiakseen markkinat tarvitsevat kuitenkin suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, jossa tulevaisuuteen voidaan katsoa faktojen kautta nykyisten arvioiden sijaan ja syntyy uskallusta investoida vesitoimialan tarvitsemiin resursseihin.

Tulevat blogisarjan osat ja niiden alustavat julkaisuajankohdat:

08/2020 Mitä on omaisuudenhallinta
08/2020 Mikä on muuttunut ja muuttumassa
09/2020 Miten omaisuudenhallinta voi auttaa parempaan vesihuoltoon
09/2020 Havaintoja meiltä ja maailmalta
10/2020 Valmistautumista vesihuoltopäivien esitykseen
11/2020 Vesihuoltopäivien antia omaisuudenhallinnasta

Työ on kokonaisuudessaan ladattavissa täältä.

Kimmo Järvinen
Kehittämispäällikkö, Alva-yhtiöt Oy