Olemme asettaneet Alvalla tavoitteeksi, että energiantuotannostamme on hiilineutraalia vähintään 80 % vuonna 2025 ja 100 % vuonna 2030. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta välttämätön – ymmärrämme vastuumme ilmastosta ja tahdomme tehdä ilmastotalkoisiin osallistumisen myös asiakkaillemme mahdollisimman helpoksi.

Lähestymme tavoitetta monin eri keinoin, esimerkiksi parantamalla nykyistä voimalaitoskapasiteettia, hyödyntämällä jätevesipuhdistamon hukkalämpöä ja tarjoamalla kaukolämmön ja lämpöpumppuja yhdistäviä hybridiratkaisuja sekä lämmön kulutuksen optimointipalveluita, kuten kysyntäjoustoa. Lisäksi olemme mukana hankkeessa, jossa tutkitaan geolämmön mahdollisuuksia.

– Selvityksessä olevista ratkaisusta koostetaan parhaillaan tarkempaa tiekarttaa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Tiekartta valmistuu tämän vuoden aikana, mutta täydelliseksi sitä ei tietenkään ole mahdollista saada, koska tilanteet elävät ja muuttuvat. Tärkeintä on kuitenkin löytää parhaimmat ja asiakkaidemme odotusten ja toiveiden mukaiset ratkaisut kestävämpään energiantuotantoon, kertoo Alvan toimitusjohtaja Tuomo Kantola.

Polttamiseen perustumattomat teknologiat tarkastelun alla

Tällä hetkellä tutkimme ja/tai kokeilemme muun muassa seuraavia kestäviä energiantuotantoratkaisuja:

  1. Kaukolämpöverkon varrella olevat vesistöt
    Vesistöt voivat toimia lämmönlähteenä, mikäli niistä löytyy riittävän syvät ja laajat alueet. Jyväskylässä ja Korpilahdella tutkinnan alla on Päijänne, Viitasaarella Keitele.
  2. Luolastot lämpövarastoiksi
    Tutkimme mahdollisuuksia hyödyntää Jyväskylän alueella olevia kallioluolastoja lämminvesivaraajina. Luolastojen potentiaali vaikuttaa lupaavalta, mutta mahdollisen investoinnin hinta on vielä selvityksessä.
  3. Geolämmön tutkimushanke
    Geolämmön mahdollisuuksia tutkitaan yhdessä yhdentoista muun energiayhtiön kanssa. Hankkeeseen liittyvät poraukset alkavat tänä vuonna Tampereella ja ne on tarkoitus tehdä seitsemään kilometriin saakka. Hankkeelle avautuu myöhemmin oma verkkosivusto. (Päivitetty: Hankkeen oma sivusto sekä lisätietoa löytyy tästä artikkelista: Kaupunkiyhtiöt alkavat porata syvää geolämpökaivoa Tampereella.)
  4. Ilmavesilämpö -teknologian testaus
    Ilmavesilämpöpumput lisääntyvät kiinteistöissä, mutta nyt selvitämme, miten teknologia toimisi isommassa mittakaavassa. Mallinnamme parhaillaan, miten teknologia soveltuu Korpilahden kokoiselle verkolle. Mikäli teknologia osoittautuu teknis-taloudellisesti järkeväksi, voitaisiin se ottaa Korpilahdella käyttöön nopeallakin aikataululla. (Tilanne 15.4.2021: Korpilahden kokeilu onnistui teknisesti hyvin, mutta taloudellisesti teknologian käyttöönotto ei ole vielä tässä vaiheessa järkevää.)
  5. Jätevesien lämmöntalteenotto
    Jos jätevedestä otettaisiin lämpö talteen, mitä tämä maksaisi? Selvitykset ja laskelmat aloitetaan alkuvuodesta 2021.  

Uusiutuvat polttoaineet ja kysyntäjousto myös vahvasti mukana kuvioissa

Biopolttoaineen osuus on kasvanut viime vuosina huimasti Alvan energiantuotannossa. Tällä hetkellä Alvan lämmöstä n. 65 % tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla ja Vihreä lämpö -tuote kokonaan uusiutuvilla (puu ja biokaasu). Sähköstä uusiutuvaa on jo n. 70 %.

Uusiutuvien osuutta on tarkoitus myös nostaa entisestään. Suurin osa käytetystä biopolttoaineesta on puuta, jonka määrittely kokonaan uusiutuvaksi energianlähteeksi ei pitkällä tähtäimellä ole yksiselitteistä.

– Vaikka tällä hetkellä selvitämmekin useita polttamiseen perustumattomia tuotantotapoja, on muistettava, että viimeistään vuonna 2030 tiensä päähän tuleva Rauhalahti on ensisijaisesti polttamiseen perustuva laitos, aivan kuten Keljonlahtikin. Näin ollen on ilmeistä, että näissä laitoksissa vielä jonkin aikaa puuta käytetään. Vaikka etenemme mahdollisimman nopeasti ja olemme muutoksen kärkijoukossa, täytyy meidän myös kantaa vastuumme muutoksen sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Siksi käyttökelpoisten laitosten ajaminen uusiutuvilla polttoaineilla elinkaarensa loppupuolelle säilyy osana tuotantopalettia vielä vuosia, toteaa Kantola.

Rauhalahden voimalaitos tulee käyttöikänsä päähän vuonna 2030.

Myös kysyntäjouston käyttöä eli energiaoptimointia jatketaan useissa Alvan lämmityskohteissa. Kysyntäjousto on ollut Alvalla onnistuneesti käytössä useissa pilottikohteissa jo parin lämmityskauden ajan. Sen avulla leikataan lämmön kulutuksen tehopiikkejä, jolloin asiakkaan laskut pienenevät ja tuotantolaitoksen polttoainekulutus vähenee.

– Selvityksessä olevien uusien tuotantoratkaisujen lisäksi teemme koko ajan asioita kokonaishiilijalanjälkemme pienentämiseksi. Kysyntäjouston lisäksi esimerkiksi asiakkaidemme hukkalämpöjen hyödyntäminen ja huoneistokohtaisen veden kulutuksen etäluenta parantavat energiatehokkuutta ja tukevat näin hiilineutraaliustavoitettamme. Lisäksi ne tuovat säästöjä asiakkaillemme, muistuttaa Alvan asiakkuusjohtaja Jukka Pennanen.

Hiilijalanjäljen pienentäminen tärkeää koko konsernissa

Strategiassamme ilmastonmuutos ja sitä vastaan taistelu on merkittävässä roolissa. Haluamme vastata ilmastonmuutoksen ja yhteiskunnan rakennemuutoksen haasteisiin etsimällä uudenlaisia ratkaisuja ja tapoja tehdä asioita. Hiilineutraalin energiantuotannon lisäksi tähän kuuluvat monet muutkin valintamme ja tekomme.

– Meillä on ekologisen vastuun lisäksi harteillamme myös taloudellinen ja sosiaalinen vastuu. Näihin kytkeytyy vahvasti esimerkiksi hinnoittelu. Nyt alkanut vuosi on kuudes, jolloin Alvan lämmön hintaan ei tule korotuksia, joten hiilineutraaliustoimet ja -investoinnit eivät tule näkymään nousevina lämpöhintoina tänäkään vuonna. Yhä useampi asiakas on kuitenkin jo valmis maksamaan hieman enemmän ympäristöystävällisestä vaihtoehdosta, kuten Vihreä lämpö -tuotteen suosiokin osoittaa, iloitsee Pennanen.

Hiilineutraaliustyö ulottuu myös moneen muuhun tekemiseen kuin vain energiantuotantoon. Alvalla on kehitetty hiilijalanjälkilaskentaa, joka ottaa huomioon konsernin koko hiilijalanjäljen. Laskurin kehittämisestä voi lukea lisää täällä.

Lisää aiheesta:

Hiilettömyyteen riittää yksi syy

Tuotannon ominaispäästöt vähentyneet huimasti

Hiilijalanjäljen pienentäminen on kaikkien asia

Vihreän lämmön asiakastarina: Senaatti-kiinteistöt