Suomalainen kaukolämpöjärjestelmä osoittautuu AFRYn tuoreen selvityksen mukaan yhteiskunnan kannalta halvimmaksi ja tehokkaimmaksi keinoksi yhdistää erilaisia energiavirtoja ja edistää siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan kaupunkien lämmityksessä. Vaihtelevan sähköntuotannon lisääntymisen aiheuttamat haasteet voidaan sektorikytkennän mahdollistavalla kaukolämmöllä ylittää tavoin, joihin ei muiden lämmitysjärjestelmien kautta päästä. Kaukolämpöjärjestelmän roolin pienentyminen tietoisen politiikan ja kilpailua vääristävien tukimuotojen seurauksena puolestaan tulisi kalliiksi yhteiskunnalle ja kuluttajille.

AFRYn laatimassa selvityksessä, jonka tilaajana toimii Energiakaupungit ry, tarkasteltiin kahta erilaista hiilineutraalisuuteen johtavaa kehityspolkua ja niiden kustannusvaikutuksia. Ensimmäisessä skenaariossa kaukolämpö on keskiössä siirryttäessä hiilineutraalisuuteen. Toisessa skenaariossa 50 prosenttia kaukolämpöasiakkaista siirtyy kiinteistökohtaisiin lämmitysmuotoihin vuoteen 2040 mennessä.

Jälkimmäisessä skenaariossa kaukolämmön kysyntä vähenee merkittävästi. Samalla vähenee myös sähköntuotannon määrä, sillä sähköä tuotetaan kaukolämmön yhteydessä yhteistuotantolaitoksissa. Selvityksen perusteella sähköä tuotettaisiin Energiakaupunkien alueella jopa yksi terawattitunti vähemmän vuonna 2040 verrattuna tilanteeseen, jossa kaukolämpö säilyy keskiössä. Määrä vastaa 1,5 prosenttia Suomen nykyisestä sähköntuotannosta tai noin 125 tuulivoimalan sähköntuotantoa.


– Tilaamamme selvityksen taustalla on huoli tämän erittäin mukautuvaksi todetun ja yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaan energiajärjestelmän tulevaisuudesta. Energiakaupunkien jäsenyritysten osuus Suomen kaukolämmöntuotannosta on yli 40 prosenttia, joten selvityksen tulokset heijastuvat hyvin myös koko maan mittakaavaan.


– Nyt on oikea hetki kiinnittää huomiota suomalaisen kaukolämmön asemaan ja merkitykseen yhteiskunnan ja erityisesti kaupunkien kustannustehokkaana huolto- ja toimitusvarmuuden sekä energiasiirtymän mahdollistajana. Kerran alas ajettua energiajärjestelmää ei vaivatta voida palauttaa – se on nähty ympäri Eurooppaa energiakriisin aikana. Tämä kriittinen virhe on syytä välttää kaukolämmön kohdalla ennen kuin on liian myöhäistä, toteaa Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja Aku Aarva.

– Lämpöverkko on myös jyväskyläläisten vihreän siirtymän avaintekijä. Kriisiaika on nostanut hyvin esiin kaukolämmön hintavakauden. Sen lisäksi olemme jo nyt ottaneet ensimmäiset askeleet esimerkiksi teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämisessä. Kaupunkiympäristössä lämpöverkko onkin vihreän siirtymän nykyaikainen alusta, jota muualla maailmassa kadehditaan, sanoo Alva-yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Kantola.

AFRYn selvityksestä käy ilmi, miten kiinteistökohtaisten lämmitysmuotojen yleistyminen lisää sähkönkulutusta, mikä aiheuttaa haasteita sähkön riittävyydelle. Kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien sähkönkulutus painottuu tunneille, joilla sähkön kysyntä on jo ennestään suurta. Siirtyminen kiinteistökohtaisiin lämmitysratkaisuihin tarkoittaisi Energiakaupunkien alueella tarvetta vahvistaa sähköverkon kapasiteettia noin 1400 megawatilla.

Vaihtelevaan tuuleen perustuva sähköjärjestelmä tarvitsee rinnalleen ennustettavaa sähköntuotantoa. Kaukolämmön yhteydessä tuotetun sähkön etuna on, että sähköä tuotetaan juuri silloin, kun kysyntä on suurinta.

Molemmat skenaariot, kaukolämmön uudistaminen ja kiinteistökohtaiset lämmitysratkaisut, johtavat hiilineutraalisuuteen. Kaukolämmön tuotannon etuna on mahdollisuus ylimääräiseen päästöjen vähentämiseen: Biomassan polttamiseen liittyvän hiilidioksidin talteenoton avulla mahdollistetaan hiilinegatiivinen lämmityssektori, kun huomioidaan hiilen sitoutuminen uudelleen kasvavaan metsään. Ero skenaarioiden välillä negatiivissa hiilidioksidipäästöissä on jopa 1,5 MtCO2. Tämä vastaa kolmea prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä.


– Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden toteuttaminen edellyttää myös Energiakaupunkien jäsenyhtiöiltä merkittäviä investointeja ja uudistumista. Nopeutettu irtautuminen venäläisestä energiasta kiihdyttää aikataulua, mutta investoinnit tehdään silti vuosikymmenten perspektiivillä. Selvityksen perusteella nykyisten kaukolämpöverkkojen heikentyminen nostaisi investointitarvetta pelkästään kuntaomisteisten Energiakaupunkien alueella2,3 miljardia euroa. Onko tässä mitään järkeä?


– Investoinnit kannattaa suunnata yhteiskunnan kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kaupunkiympäristössä tehokkain tapa on selvityksen perusteella kaukolämpö”, alleviivaa Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja Aku Aarva.

Polttoaineisiin liittyvien kustannusten ja lämmitysmuodoille maksettavien tukien seurauksena olemassa oleva kaukolämpöjärjestelmä on vaarassa menettää kilpailukykyään ja kaukolämmön rooli kaupunkien lämmitysmuotona voi pienentyä merkittävästi nykyisestä. Tällaisella kehityskululla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia koko energiajärjestelmään ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseen.​


– Selvityksen kuvaama skenaario kaukolämpöjärjestelmän heikentymisestä voi muuttua karmaisevaksi todellisuudeksi, mikäli tilanteeseen ei nyt herätä. Teknologianeutraalit tukijärjestelmät ja ilmasto- ja ympäristöohjelmat sekä tuotantotapojen päästöjen mittaaminen alueellisesti valtakunnallisten keskiarvojen sijasta olisivat tärkeitä askeleita kohti markkinaehtoista sääntelyä ja politiikkatoimia.


– Tämän selvityksen tarkoitus on herättää keskustelua ja edistää järkevää päätöksentekoa. En halua katsoa taaksepäin 2040-luvulla ja todeta rapistuneen kaukolämpöjärjestelmän raunioilla, että mitäs minä sanoin, päättää Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja Aku Aarva.

 

Lisätietoja | Selvityksen tilaaja

Aku Aarva, toiminnanjohtaja, Energiakaupungit ry, p. +358 41 432 6510, aku.aarva@energiakaupungit.fi

www.energiakaupungit.fi

Energiakaupungit ry on 13 kaupunkienergiayhtiön sanansaattaja valtakunnallisesti ja EU-tasolla. Edistämme avointa ja läpinäkyvää kilpailua, joka tarjoaa kuluttajille kustannustehokkaimmat ja ympäristöystävällisimmät energiaratkaisut. Toimimme energiamurroksen ytimessä.

 

Lisätietoja | Selvityksen laatija

Niklas Armila, Consultant, AFRY, p. +358 40 500 6359, niklas.armila@afry.com