Puhdas vesi on elintarvikkeen kaltainen laatutuote, joka toimitetaan sinulle kotiisi 24/7, vuoden jokaisena päivänä. Puhtaan veden ja jäteveden vesihuolloksi kutsuttu kokonaisuus on näkymätön, mutta samalla välttämätön palvelu, jossa kuntalaisen näkökulmasta tärkeimpiä asioita ovat veden laatu, toimitusvarmuus ja hinta.

Perusmaksulla katetaan vesiverkoston käyttö- ja ylläpitokustannuksia

Lain mukaan vesihuoltolaitoksen tulee periä asiakkaaltaan veden ja jäteveden käyttömaksua. Sen suuruus perustuu kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrään ja laatuun.

Perusmaksu puolestaan on kiinteistökohtainen vesimittarin koon mukaan määräytyvä maksu, jolla katetaan mm. vesihuoltoverkoston käyttö- ja ylläpitokustannuksia.

Maksujen tulee olla sen suuruiset, että niillä voidaan kattaa pitkällä aikavälillä kaikki vesihuollon kustannukset, olivatpa ne jokapäiväiseen toimintaan liittyviä menoja tai investointeihin liittyviä rahoituskuluja. Kustannukset voivat vaihdella eri laitosten välillä, sillä niiden suuruuteen vaikuttavat monet tekijät. Jyväskylässä mäkinen maasto aiheuttaa tarvetta erityisesti pumppaamoiden rakentamiselle, mikä nostaa kustannuksia. Vastaavasti suuri laitoskokomme alentaa kustannuksia.

Veden hinnassa Jyväskylä sijoittuu koko maan vertailussa hieman keskitason yläpuolelle.

Vesihuolto on omaisuudenhallintaa

Monikaan ei tule ajatelleeksi, että vesihuolto sisältää valtavan määrän vesihuolto-omaisuutta: vesi- ja jätevesiverkostoa, vedenottamoita, pumppaamoita sekä muita laitteita ja rakennelmia. Jo yksinomaan talousvesiverkkoa on Jyväskylässä Alvan ylläpidettävänä noin 900 kilometriä ja Viitasaarella noin 100 kilometriä. Verkoston käyttöikä on kuitenkin rajallinen.

Verkostosta huolehtiminen vaatii vesihuoltolaitokselta panostamista sekä verkoston korjaamiseen (korjausinvestoinnit) että uuden verkoston ja laiteasemien rakentamiseen toiminta-alueen laajenemisen myötä.

Veden hinnassa on ennakoitava myös tulevaa. Alva panostaa vuosittain noin 10 miljoonaa euroa verkoston kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen. Summalla uusitaan verkostoa, sillä 1960–70-luvulla rakennettu osa vesi- ja jätevesiverkostosta alkaa tulla käyttöikänsä päähän. Vuoteen 2030 mennessä vesihuollon saneeraustarve kuitenkin lähes kaksinkertaistuu. Tähän ovat osaltaan vaikuttamassa yksittäiset suuret hankkeet, joista esimerkkinä 1939 rakentamaan aloitetun Viitaniemen veden tuotantolaitoksen lähes täysi uudelleen rakentaminen sekä 1953 rakennetun Harjun ylävesisäiliön korvaaminen uudella.

Mitä paremmin vesihuollon omaisuutta hoidamme, sitä hallitummin vaikutamme veden hintaan.

Häiriötöntä vesihuoltoa ei ole

Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on toimittaa asiakkailleen puhdasta vettä, siirtää syntynyt jätevesi pois ja puhdistaa se ennen luontoon palauttamista. Häiriöihin varautumiseen tarvittavat toimet sisältyvät myös veden hintaan.

Palveluiden häiriöttömyys edellyttää varautumista ja monenlaisten riskien minimointia. Kokonaan häiriöttömäksi vesihuoltoa ei kuitenkaan saada, joten vesihuoltolaitoksen tehtävä on häiriön sattuessa toimia mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, että asiakkaillemme aiheutunut haitta saadaan minimoitua.

Lue myös:
Pintaa syvemmältä, mikä vedessä maksaa?