Energiakaupungit ry:n AFRY Management Consultingilta tilaaman selvityksen mukaan kaukolämpö tukee siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan, jossa erilaiset energiavirrat ovat tehokkaasti käytössä. Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttaminen vaatii energiajärjestelmän mittavia uudistuksia ja investointeja. Nopeutettu siirtyminen pois venäläisestä energiasta asettaa aikatauluun lisähaasteita. Tarvittavat investoinnit ovat pitkäkestoisia, ja niiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon koko yhteiskunnan kannalta tehokkaimmat ratkaisut.
Selvityksessä tarkasteltiin kahta erilaista polkua kohti hiilineutraaliutta ja niiden kustannusvaikutuksia. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kaukolämpö säilyy keskeisenä tekijänä. Toisessa skenaariossa 50 % kaupunkien kaukolämpöasiakkaista siirtyy käyttämään kiinteistökohtaisia lämmitysmuotoja, kuten maalämpöä, vuoteen 2040 mennessä.
– Selvityksessä kävi ilmi, että kaukolämpö on yhteiskunnan kannalta halvin ja tehokkain tapa siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Jos siirrytään kiinteistökohtaisiin lämmitysjärjestelmiin, sähköverkkoa tulee vahvistaa merkittävästi sähkönkulutuksen kasvaessa. Molemmilla poluilla päästään lopulta hiilineutraaliustavoitteisiin, mutta kiinteistökohtaiset ratkaisut ovat merkittävästi työläämpiä ja kalliimpia toteuttaa, kiteyttää Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja Aku Aarva.
Kiinteistökohtaisten lämmitysmuotojen yleistyminen lisää sähkönkulutusta, mikä aiheuttaa haasteita sähkön riittävyydelle. Kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien sähkön kulutus painottuu tunneille, joilla sähkön kysyntä on jo ennestään suurta. Siirtyminen uusiin lämmitysratkaisuihin tarkoittaisi Energiakaupunkien alueella tarvetta vahvistaa sähköverkon kapasiteettia lähes 1400 megawatilla.
Kiinteistökohtaisiin lämmitysjärjestelmiin siirtyminen vaatisi kiinteistöiltä ja infrastruktuurin haltijoilta yhteensä satojen miljoonien kokoluokan investointeja verrattuna tilanteeseen, jossa olemassa olevaa kaukolämpöjärjestelmää hyödynnetään tehokkaasti ja yhteiskunnan erilaiset energiavirrat otetaan hyötykäyttöön. Kaukolämpöverkostoa on rakennettu Suomeen jo 50-luvulta lähtien ja nykyään siihen voidaan syöttää kaikkea lämpöä, kuten teollisuuden hukkalämpöä. Kyse ei ole pelkästään biopolttoaineisiin siirtymisestä, vaan myös kokonaan polttamattomat lämmönlähteet ovat mahdollisia – ja kun hiilidioksidin talteenotto etenee, kaukolämpö voi olla jopa hiilinegatiivista.
– Kaukolämpö on välttämätön osa Suomen vihreää siirtymää. Kaukolämpöverkosto on jo olemassa ja lämmityksen hoitaminen nykyisellä infralla on koko yhteiskunnan kannalta taloudellisesti järkevä ja edullinen tapa hoitaa lämmitys. Mikäli siirryttäisiin kiinteistökohtaisiin lämmitysjärjestelmiin, se tarkoittaisi Jyväskylän alueella satojen miljoonien eurojen investointeja sekä hienon olemassa olevan ja yhteisen järjestelmän tarjoamien mahdollisuuksien hukkaamista. Se ei olisi kaupungin elinvoiman, taloudellisen toimeliaisuuden eikä ympäristön kannalta järkevää, sanoo Alvan toimitusjohtaja Tuomo Kantola.
Kantola muistuttaa myös, että kaukolämmön hinta on jatkossakin edullinen ja ennustettava – onhan se yksi Alvan keskeisistä tavoitteista.
– Jos kaukolämpöjärjestelmästä esimerkiksi sääntelyn seurauksena joudutaan luopumaan, tulee se vaikuttamaan kaikkiin pyrkimyksiin negatiivisesti hiilineutraaliuden kannalta ja se tulee kohtuuttoman kalliiksi. Jos kaukolämpö keksittäisiin nyt, se olisi villi innovaatio. Se ei ole enää hiilivoimalatuote, vaan moderni tapa lämmittää kiinteistöjä, Aarva toteaa.
Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa Energiakaupunkien verkkosivuilta.